Puukkoteräs

Puukkoteräkset ja niiden erot

Puukkoteräksen laadusta puhutaan veitsien ja puukkojen tekemisessä sekä käytössä, mutta mitä käytännön ero näillä on.

Mitä teräs on ja miten se eroaa raudasta. Puhekielessä monesti puhutaan hiiliteräksestä, takoraudasta ja rosterista. Hiiliteräksiä on monenlaisia joista lisää myöhemmin, mutta veitsien ja puukkojen tekemiseen soveltuvat hiiliteräkset tulee sisältää C 0,6 - 1 % hiiltä, jolloin karkaisussa teräs saavuttaa kovan olomuodon (martensiittinen tila) kun kuuma teräs jäähdytetään nopeasti. Tämä ei tapahdu takoraudalle, koska siitä puuttuu hiiliatomit. 

Sitten on seostettuja hiiliteräksiä, jossa on esimerkiksi kromia, vanadium ym. jotka tuovat sitkasuutta, kovuutta ja kulutuksen kestosuutta.

Lämpökäsittely on kuitenkin yksi tärkeimmistä asioista puukon tekemisessä, koska tässä työvaiheessa, puukko joko pilataan tai saadaan kiderakenne sellaiseksi että se kestää kulutusta ja käyttöä. Mitä pienempi kiderakenne, sen parempi.

Onkin suotavaa että puukon taonnassa opettelee ensin yhden teräs laadun lämpökäsittelyn, ennen kuin siirtyy muihin teräs laatuihin.

Marketeista ostetuissa keittiöveitsissä lähes poikkeuksetta on käytetty jotakin seostettua molybdeeni-vanadiiniterästä. Nämä on yleensä lämpökäsitelty niin pehmeiksi että eivät pysy terävänä kovinkaan kauan. 

Itse käytän puukon taonnassa yleensä hiiliterästä Sten&co puukkoterästä c 0,7 tai 80crv2 terästä. Esimerkkinä nurmijärvipuukko joka on tehty 80 crv 2 teräksestä.

Hiiliteräksen etu on sen helppo teroitettavuus.

Rauta (Fe):
Ei esiinny luonnossa puhtaassa muodossaan (muussa kuin meteoriittiraudassa). 
Saatu sulattamalla rautaoksideja (rautamalmi, magnetiitti jne.)
se valmistettiin ensimmäisen kerran Aasiassa noin. 2600 vuotta sitten.

Teräs:
Taottu, seostettu tai seostamaton rauta, jonka hiilipitoisuus
(C) on 0,1 % ja enintään 1,7 %.

Seostus:
Tiettyjen metallien (esim. kromi, mangaani) 
lisääminen perusmetallin ominaisuuksien muuttamiseksi.
Työkaluteräs: Seostettu tai seostamaton teräs, jonka hiilipitoisuus on vähintään 0,2 %,
mikä mahdollistaa teräksen karkaisun.
Hiiliteräs:
Seostamaton työkaluteräs, jonka hiilipitoisuus on 0,2 - 1,7 % ja 
joka voidaan hienorakeisen rakenteensa ansiosta teroittaa erittäin hyvin.
HSS (High Speed ​​Steel):
Terästyyppi, joka kestää lämpöä n. 570 °C suhteellisen 
korkean kromi-, molybdeeni-, volframi- ja vanadiinipitoisuuden vuoksi.
Käytetään koneen ja sorvaustyökalujen terissä.
Monikerroksinen teräs:
Toisin kuin monoterästerät, jotka koostuvat kokonaan yhdestä materiaalista, 
monikerroksisesta teräksestä valmistetuilla terillä on kerrosrakenne, joka on
laminoitu ns. ahjohitsauksella. Tällä menetelmällä karkaistusta kovasta teräksestä valmistettu korkeahiilinen ydin
varmistaa japanilaisten veitsien erinomaisen terävyyden ja erinomaiset leikkausominaisuudet.
Tämä keskikerros on suojattu pehmeämmällä teräksellä tai rautakerroksella (jossa on pienempi hiilipitoisuus),
jota ei voida karkaista. Tämä pinnoite on takohitsattu ytimeen yhdessä tai useammassa kerroksessa,
mikä antaa veitselle valtavan vetolujuuden
Japanilaiset teräkset:

Yleisimpiä japanilaisissa veitsissä käytettyjä teräksiä ovat Shiro Gami sekä Aogami.
Lisäksi ruostaumattomista mainittakoot teräksistä VG10.
White Paper Steel (Shiro Gami):
Kauppanimi Hitachi Companyn valmistamalle erittäin puhtaalle hiiliteräkselle, 
joka sulatetaan rautahiekasta (Masa) ja on erityisen korkealaatuista ja jota käytetään pääasiassa
leikkaustyökalujen valmistukseen. (C = 1,2 %, S < 0,004 %, P < 0,025 %).
Blue Paper Steel (Ao Gami):
Samanlainen kuin White Paper Steel, mutta seostettu 0,4 % kromilla ja 1,8 % volframilla. 
Tämä tekee siitä jonkin verran kovemman.
VG-10 teräs:
Ruostumaton korkealuokkainen teräteräs, valmistaja Takefu (Japani). 
Erittäin sitkeä ja kestävä korkean kobolttipitoisuuden ansiosta.
(C = 1 % / Si = 0,6 % / Mn = 0,5 % / P < 0,03 % / S < 0,03 % / Co = 1,5 % / Cr = 15 % / Mo = 1 % / V = ​​0,2 %)
Sandvik 19C27:
Sandvik-yhtiön valmistama ruotsalainen teräteräs. Ruostumaton teräs, jossa on korkea hiilipitoisuus, 
erittäin hyvä kulutuskestävyys. (C = 0,95 % / Si = 0,4 % / Mn = 0,65 % / P = 0,025 % / S = 0,01 % / Cr = 13,5 %)